Mistäkö niitä aiheita tarinoihin löytyy?
 
Pitämällä silmät auki 360 astetta, kuuntelemalla herkällä korvalla joka suunnalta ja käyttämällä korvien välin ehtymätöntä luovuutta ja mielikuvitusta. Ja tämä kaikki sekamelska kootaan sitten nätisti kirjalliseen ja luettavaan järjestykseen.
 
Sen verran kirjoittajalla tiedetään olevan savolaisuuden kokemusta, että vastuu jää kaikesta kyllä lukijalle. Eli se, mikä on totta ja mikä on keksittyä. Ja mikä voisi olla muka omaa kokemista? Tämän kirjan täsmälleen sadassa minuuttinovelissa lähes kaikki on todellisen arkielämän kuvausta muutamien vuosikymmenien ajalta, mutta ne muista novelleista ja tarinoista muutamat... Olisiko kirjoittaja lukenut paljon "Hertta -sarjaa" tai muita samanlaisia "rakkaustarinoita"? Tai peräti joskus kirjoittanut "sellaisia" tarinoita salanimellä? Luultavasti - ja varmasti - kyllä... kauan sitten!
 
Minuuttinovelli on proosamuotoinen lyhyt teksti, jonka voi lukea alusta loppuun noin yhdessä minuutissa. Sen kehitti unkarilainen István Örkèny. Niitä lukiessa voi vaikka odottaa, vastataanko varatusta puhelinnumerosta tai kun pikaruoka valmistuu mikroaaltouunissa. Osa tämän kirjan minuuttinovelleista on osallistunut Limingan taidekoulun minuuttinovellikilpailuun ja saanut kunniamaininnan ja lukutilan netissä.